Minkälaisen tulevaisuuden haluamme?

Nyt eduskuntavaalien tuloksen selvittyä odotamme uuden hallituksen ja hallitusohjelman muodostumista. Ovatpa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, on päivän selvää, että Suomen talouden velkaantumien on saatava taittumaan. Eläminen velalla ei ole mahdollista ja sen me jokainen tiedämme omasta henkilökohtaisesta taloudestamme.  

Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy 

Huittinen, kuten moni muukin kunta, selvisi kohtuullisen hyvin taloudellisesti korona-ajasta. Kiitos valtion runsaiden avustusten. Kiitosta on myös pakko antaa edellisen hallituksen tiukoille korona-toimille, jotka estivät pandemian leviämisen hallitsemattomasti kansalaisten keskuudessa.  Nyt on kuitenkin aika huolehtia ajasta tästä eteenpäin.  

Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan kunnat selviävät vielä kuluvasta vuodesta kohtuullisesti, mutta tulevat vuodet ovat todella ankeat. Verotulot pienenevät talouden taantuessa ja kulut kasvavat hintojen nousun ja julkisten menojen kasvaessa edelleen voimakkaasti.  

Kuntien talouden tasapainottamiseen on kaksi keinoa: tulojen lisääminen ja kulujen karsiminen. Tulojen lisääminen julkistalouteen on mahdollista verotulojen tai valtion maksamien valtio-osuuksien kasvulla. Näiden kummankaan kasvu ei kuitenkaan ole lähivuosina todennäköistä – päinvastoin. Ainoaksi keinoksi jää näin ollen kunnan omien kulujen tiukka seuranta ja toiminnan tehostaminen. Kaupungin jokaisen luottamushenkilön ja työntekijän tulisi päivittäisen työn ohessa miettiä, onko mahdollista tuottaa tarvittava palvelu tehokkaammin ja edullisemmin? Ja voisiko yksityinen ja kolmas sektori olla avuksi palveluiden tuottamisessa yhteistyössä kaupungin kanssa.  

Hyvinvointialueen toimintojen selkeytyminen 

Hyvinvointialueiden toiminnot saavat tällä hetkellä kovaa arvostelua monestakin suunnasta. On kuitenkin selvää, että Suomen tähänastisen historian suurin julkisen sektorin muutos ei tule onnistumaan ilman vastoinkäymisiä ja ”virheitä”. Muutos on niin suuri ja monisyinen, että kaikkien asioiden huomioiminen ja ennakointi ei ole ollut mahdollista. Laitetaan asiat kuntoon ”pala kerrallaan”. Samalla on mahdollista miettiä uusia toimintamalleja ja ottaa niitä käyttöön. Korjataan nöyrästi tehdyt virhepäätökset, eikä pidetä niistä jääräpäisesti kiinni.  

Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on ensiarvoisen tärkeää, että päästäisiin pois ”tulipalojen sammuttamisesta” ennaltaehkäisevään hoitoon. Sairauden havaitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa tehokkaamman hoidon ja siten vähentää hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Puhumattakaan, kuinka paljon se helpottaa potilaan kärsimyksiä. Sairauden varhainen havaitseminen edellyttää seulontoja ja tutkimuksia sekä näiden palveluiden toteutuminen kohtaamista asiakkaan kanssa. Eli lähipalveluja. Isot tehokkaat keskussairaalat eivät ole vastaus tähän ongelmaan. Ne ovat vastaus ”tulipalon sammuttamiseen”, kun tarvitaan äärimmäistä osaamista ja kalliita laitteistoja sairauden hoitoon, kun se on jo edennyt liian pitkälle. 

Huittisten kannalta hyvinvointialueelta kuuluu jo hyviäkin asioita. Sote-keskuksia ollaan mahdollisesti perustamassa kuusi, jolloin Huittinen ehkä saisi omansa. Huittinen on seutukaupunki ja ilman sotekeskusta jäisimme ennen kaikkea ilman perhekeskuksen palveluja. Perhekeskus on tulevaisuutemme kannalta olennainen asia, sillä tarvitsemme nuoria ja nuoria perheitä meidän ikääntyvien työtä jatkamaan.  

Kuntien uusi rooli 

Sote-palveluiden siirryttyä maakunnalliseksi palveluksi, on kuntien ja kaupunkien tärkein tehtävä huolehtia elinvoimasta. Elinvoimainen kunta tarvitsee ennen kaikkea työpaikkoja ja ihmisiä tekemään töitä. Tiukkaan talouskuriin ajautuva julkinen sektori ei pysty lisäämään työpaikkoja. Katseet on käännettävä yksityisen sektorin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toiminnan kasvaessa palkkaavat lisää ihmisiä töihin. PK-sektorin yritysten toimintaedellytysten eteen on siis tehtävä myös julkisella puolella yhä aktiivisemmin töitä. 

Kilpailu toimintaansa laajentavista yrityksistä on kovaa kuntien välillä. Yhä useampi kunta on palkannut elinvoimajohtajan tai -koordinaattorin houkuttelemaan yrityksiä omaan kuntaan. Yrityksille ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuus on tärkeä kynnyskysymys. Kaikkien Huittisissa työskentelevien ei tarvitse asua Huittisissa, jos meidän liikenneyhteytemme ovat kunnossa. Ja kaikkien Huittisissa asuvien ei tarvitse työskennellä huittislaisessa yrityksessä, jos meillä on toimivat etätyömahdollisuudet.  

Huittisissa elävän ja työskentelevän perheen tulee olla mahdollista saada lapsilleen hyvä lastenhoito, varhaiskasvatus ja koulu - aina lasten täysi-ikäisyyteen asti. Huittisissa elävän ja työskentelevän perheen on myös viihdyttävä täällä työn ja koulun ulkopuolella harrastusten parissa. Ja ennen kaikkea Huittisissa asuvan on tunnettava elävänsä turvallisessa ympäristössä.  

Jouni Isotalo 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja